Jännittävä päivä

Aamulla lähdin viemään poikaani jalkapalloharjoituksiin Järvenpäään. Samalla kävimme Tuusulassa paikallisten demarien järjestämässä vaalikaronkassa. Aurinkoinen ilma oli houkutellut ihmisiä hernekeitolle. Sen jälkeen vein pojat jäätelölle.

Tänään selviää, vaihtuuko työpaikkani. Joka tapauksessa vuoden kestänyt kampanja on ollut antoisa. Olen tavannut mielenkiintoisia ihmisiä. Osan kanssa ystävyys säilyy myös vaalien jälkeen. Olen kuullut kertomuksia elämästä. Pidän nämä mielessä, kun jatkan työtäni kunnallispolitiikassa. Maailma ei ole valmis, joten työn on jatkuttava.

Kohta alan valmistautua vaalivalvojaisiini. Takatalvi näyttää alkaneen.

Kiitos tukijoukoille ja perheelleni. Illalla nähdään!

Äänestysaktiivisuus

Keravalla oli äänestetty ennakkoon entistä enemmän, äänestysprosentti oli jo 23,6 %. Kiinnostavaa nähdä, onko näissä vaaleissa oikeasti onnistuttu nostamaan äänestysprosenttia, vai ovato äänestystavat muuttuneet. Ennakkoon äänestäminen on helpompaa, kun sen voi tehdä esimerkiksi kaupassakäynnin yhteydessä. Vaalipäivänä äänestämisessä on silti oma tunnelmansa. Joissakin kunnissa kokeillaan jo tietokoneella äänestämistä. Sekin on kiinnostava kokeilu, joka tuntuu silti herättävän vielä jonkin verran ennakkoluuloja. Äänten laskemista tietokoneella äänestäminen ainakin helpottaa.

Toivottavasti ennakkoäänestyksessä alkanut aktiivisuus jatkuu ja saamme palautettua äänestysprosentin takaisin korkeammalle tasolle. Vielä on muutama päivä aikaa pyrkiä vaikuttamaan asiaan...

Opintotukea on aika nostaa

Keski-Uusimaan ehdokastentti, osat 13-15

13. Kuinka paljon 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevalle pitäisi jäädäpalkastaan käteen? Entä 6 000 euroa ansaitsevalle? Voitte perustellavalintojanne enintään 20 sanalla.
Työn verotuksen kevennysvara on arvioitava tarkoin, jotta voimme myös jatkossa tarjota riittävä palvelutaso. Mikäli veronkevennysvaraa syntyy, on palkkatulon verotusta kevennettävä maltillisesti ja työn verotuksen alentaminen kohdistettava pieni- ja keskituloisiin.

14. Pitäisikö opintotukea nostaa? Voitte perustella valintojanne enintään20 sanalla.
Kyllä opintotukea on aika nostaa. Lisäksi alle 20-vuotiailta, itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta on poistettava vanhempien tulojen vaikutus opintorahaa myönnettäessä.

15. Pitäisikö ajokortin ikärajaa laskea? Ei.

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Maaliskuun 8.päivä on kansainvälinen naistenpäivä, jonka historia kytkeytyy läheisesti naisten äänioikeustaisteluun ja työläisnaisliikkeeseen. Ajatus eri maissa samanaikaisesti vietettävästä naistenpäivästä syntyi samoihin aikoihin Euroopassa ja Amerikassa.
Virallisesti päätös kansainvälisen naistenpäivän vietosta tehtiin Kööpenhaminassa vuonna 1910.
Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansainvälistä naistenpäivää 8.3.1914, mikä vakiintui meidän omaksi kansainväliseksi juhlan viettopäiväksi.
Kansainvälisen naistenpäivän teemoille on ollut luonteenomaista ajankohtaisuus. Kaksi aihet­ta on kuitenkin ollut ylitse muiden: rauhanaate ja tasa-arvovaatimus ovat sisältyneet naisten­päivän juhlapuheisiin 1910-luvulta tähän päivään.

Jaoin aamulla Keravan asemalla naisyrittäjän tekemiä uusiovalmisteisia kelluvia kynttilöitä. Niitä voit polttaa illalla ja samalla nauttia hyvää ruokaa, lukea hyvää kirjaa tai kuunnella musiikkia.

Itse aion juhlistaa naistenpäivää käymällä äänestämässä Keravan kirjastossa.

Äänestysaktiivisuus

Viikonloppuna monissa lehdissä julkaistiin tutkimustuloksia äänestysaktiivisuudesta. Äänestysaktiivisuuden osalta ei olisi näkyvissä parannusta. Tutkimuksissa alhaisen äänestysaktiivisuuden taustalla on todettu olevan erityisesti neljä tekijää: nuori ikä, alhainen koulutustaso, heikko sosiaalinen asema tai asuinympäristönä taantuva talousalue. Mitä useampi tekijä äänioikeutetun kohdalla toteutuu, sitä epätodennäköisemmin hän äänestää.

Olisi kiinnostavaa kuulla myös syvällisempiä syitä siihen, miksi näissä ryhmissä ei äänestetä. Vaikka tekijöistä voisi suoraankin päätellä joitakin syitä (mm. nuorta ei kiinnosta, heikossa sosiaalisessa asemassa oleva on menettänyt uskonsa äänestämällä vaikuttamiseen jne.), eivät tällaiset stereotypiat välttämättä pidä pelkistettyinä paikkaansa. Onko syynä sopivan ehdokkaan puute tai se, ettei itselle tärkeitä teemoja ole nostettu esiin? Onko syynä sittenkin politiikan etääntyminen ihmisestä tai se, ettei politiikka oikeasti kiinnosta? Ehkäpä myös äänestämättä jättäminen on kannanotto.

Itse pidän kuitenkin äänestämistä tärkeänä ja positiivisena asiana. Keskiviikkona alkaa ennakkoäänestys ja tutkimuksista huolimatta voi vielä toivoa, että äänestysintoa löytyisi. Käykää kaikki äänestämässä ja vaikuttamassa tulevaisuuteenne!

Vaalipäivä lähenee. Ensi viikolla alkaa jo ennakkoäänestys. Tämän huomaa vaalityön kiihtymisestä. Sähköpostiin tulee koko ajan enemmän mainoksia, vinkkejä, tapahtumakutsuja ja kyselyitä. Yhä useammat ehdokkaat lähtevät liikkeelle ihmisten pariin. Myös media on alkanut seuraamaan ehdokkaita ja vaalikampanjoita entistä tarkemmin. Yhteiskunnallisen keskustelun kannalta tämä on erittäin kiinnostavaa aikaa. Vuorovaikutus lisääntyy ja jokainen pääsee puhumaan itselleentärkeistä asioista ja testaamaan valitsemiaan teemoja. Mielestäni tämä vaihe saisi olla pidempi yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta, joskin ehdokkaille se voisi käydä vähitellen liian rankaksi. Toivottavasti kampanjat pysyisivät meillä Uudellamaalla asiallisina... Ainakin vielä näyttää siltä, että yhteistyö sujuu. Yhteisellä asiallahan tässä kuitenkin ollaan kaikki. Kukin vain katsoo elämää eri näkökulmasta.

Kansanedustajien kehityskeskustelu

Minulla oli viime viikolla UPJ keskustelut esimieheni kanssa. UPJ on se uusi systeemi (Uusi Palkkaus Järjestelmä) korkeakouluissa ja yliopistoissa ja näissä keskusteluissa käymme läpi sitä, mitä on saanut aikaiseksi viime vuonna ja puhumme tämän vuoden tavoitteista. Miehen töissä vastaavia keskusteluja kutsutaan IIP:eiksi (mistä nimi sitten tuleekaan?) ja päivähoidossa käydään lapsista kasvatuskeskusteluja, joissa puhutaan myös tavoitteista ja saavutuksista.

Entä kansanedustajat? Silmiini ei ole ainakaan osunut kansanedustajien kehityskeskusteluja, jossa pistettäisiin ylös vaalilupaukset ja kaudella aikaan saadut tulokset ja vertailtaisiin, että miten lupaukset on saatu toteutettua. Minusta tällainen systeemi voisi olla hyvin olemassa, jotta vaalilupaukset eivät olisi vain sanahelinää. Enemmän läpinäkyvyyttä siis kaivataan kansanedustajien toimintaan ja tehokkuuteen. Jos ja toivottavasti Anne kun sinut valitaan, pistäthän kaiken kansan näkyville sen, miten sinä ajat meidän hyvinvointia ja vaaliteemojen toteuttamista. Luottoa sinuun minulla on!

Ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava

Keski-Uusimaan kysely, osat 10-12

10. Mainitkaa 1-3 keinoa, joilla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa. Voitteperustella valintojanne enintään 20 sanalla.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tulee pyrkiä energian kokonaiskulutusta vähentämällä mm. energiatehokasta teknologiaa kehittämällä.
Bioenergian, tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon ja tuotekehittelyyn tulee panostaa paljon.
Liikenteen ja lämmitysenergiatuotannon päästöjä tulee vähentää.
Suomen ja Euroopan tulee olla edelläkävijöitä tässä asiassa.

11. Kannatatteko alkoholiveron nostamista? Vastausvaihtoehdot kyllä/en.Voitte perustella vastaustanne enintään 20 sanalla.
Kyllä, erityisesti väkevien juomien osalta.

12. Pitäisikö siviilipalvelusaikaa lyhentää? Vastausvaihtoehdot kyllä/ei.Voitte perustella vastaustanne enintään 20 sanalla.
Kyllä.

Energian hinta vaikuttaa elintasoon - kotitalouksien ja teollisuuden kohtuuhintainen energia turvattava

Keski-Uusimaan ehdokastentti, osat 7-9

7. Kannatatko perintöveron poistamista? Jos kannatat pienten perintöjenveron poistamista, mihin summaan raja tulisi vetää? Voitte perustellavastaustanne enintään 20 sanalla.
En kannata perintöveron poistamista. Pienten perintöjen verotusta olisi helpotettava esimerkiksi nostamalla alarajaa noin 7 000 euroon.


8. Kannatatko ydinvoiman lisärakentamista? Voitte perustella vastaustanneenintään 20 sanalla.
Kyllä olen valmis harkitsemaan, mutta ensisijaisesti tulisi panostaa uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon ja tuotekehittelyyn. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tulee pyrkiä energian kokonaiskulutusta vähentämällä mm. energiatehokasta teknologiaa kehittämällä.


9. Pitäisikö ajoneuvoveroa laskea esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseksi?Voitte perustella vastaustanne enintään 20 sanalla.
Minusta Ruotsin mallin mukainen ajoneuvoveron määräytyminen on tutkimisen arvoinen idea.

Mielenterveyden hoitoon tarvitaan kunnon puitteet

Viikonlopun Hesarissa oli juttua siitä, miten yhä enemmän pienet lapset ja jopa vauvat tarvitsevat mielenterveyspalveluita. Jopa psykoottisia vauvoja tavataan. Samaan aikaan itsemurhat vanhusten keskuudessa ovat valitettavan yleisiä.
Jottain pittäis tehrä, että Suomi voisi hyvin ja paremmin tulevaisuudessa- vauvasta vaariin.
Tähän päivään mennessä henkisen terveydenhoidon puolelta on rahaa vain nyhdetty pois: esim. laitospaikkoja vähennetty ja avohoito tökkii pahasti. Nämä toiminnot ovat voimakkaasti ristiriidassa nousevan pahoinvointitrendin kanssa. Tässä mielessä tulevaisuus ei näytä lupaavalta, jolleivat päätöksentekijät puutu tosissaan asiaan.

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja arvokkaaseen vanhuuteen

Keski-Uusimaan ehdokastentti, osat 4-6

4. Mainitkaa tärkeysjärjestyksessä kolme keinoa, joilla vanhuksethoidetaan tulevaisuudessa Uudellamaalla. Voitte perustella kutakin keinoaenintään 20 sanalla.

Suurin haaste vanhusten hoidossa on raha ja resurssit. Valtion on lisättävä omaa osuuttaan rahoituksessa. Hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä tulee täydennyskouluttaa vanhushoitoon. Vanhustyön kiinnostavuutta tulee lisätä nuorten keskuudessa.
Vanhusneuvolatoiminnan aloittaminen. Vanhukselle tehdään oma henkilökohtainen suunnitelma.
Lisäksi on tuettava kotona asumista mm. panostamalla kotipalveluun ja kodin toimivuuteen, tukemalla omaishoitajia sekä kiinnitettävä huomiota henkiseen hyvinvointiin.

5. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Vastausvaihtoehdot: kyllä, ei, asiaaon syytä harkita. Voitte perustella vastaustanne enintään 20 sanalla.

Ei. Tällä hetkellä ei ole tarvetta. Olen valmis harkitsemaan asiaa uudelleen, mikäli lähialueiden, Euroopan tai maailman tilanne muuttuvat oleellisesti.

6. Pitäisikö subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta mielestänne luopua?Vastausvaihtoehdot: kyllä, ei, asiaa on syytä harkita. Voitte perustellavastaustanne enintään 20 sanalla.

Ei. Velvoite on kunnille haastava, mutta ne selviävät siitä monipuolisella päivähoitotarjonnalla, avointa päivähoitoa kehittämällä ja tarjoamalla pienten lasten hoitoon kotihoidon kuntalisää.

Missä on tahtoa, siinä on tie

SDP:n vaalivaltiopäivät kokoontui eilen Vantaan tiedekeskus Heurekassa. Vaalien tavoitelista on seuraava:

Nuorten työpajatoiminnan määrärahat kaksinkertaistetaan.
Vanhempainrahakautta on pidennettävä kuukaudella.
Ensimmäisen lapsen lapsilisiä on korotettava tuntuvasti.
Yritysverotus on pidettävä kilpailukykyisenä.
Eläkelläisten verotusta ja perintöveroa on korjattava.
Työeläkemaksuja korotettava maltillisesti.
Perhevapaiden kustannusten tasaamista jatkettava.
Energiatehokkuutta parannettava.
Maatiloilla säästettävä energiaa ja vähennettävä päästöjä.
Toisen sukupolven biopolttoaineet tutkimuspolitiikan painopisteeksi.
Liiketeen päästöt puolitettava ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Opintotukeen kokonaisuudistus ja opintorahaan korotus.
Valtion museot tehtävä maksuttomiksi.
Yritystukien ehtoja tiukennettava tuotantoaan muualle siirtäville yrityksille.

Missä on tahtoa, siinä on tie (suom. sananlasku)

TIETOYHTEISKUNNAN 13 TEESIÄ

1. Tietoyhteiskunta kuuluu kaikille suomalaisille. Tietotekniikan kehittäminen ja tuominen kansalaisten kotiin keskelle arkipäivää edistää sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia että tasa-arvoisemman yhteiskunnan toteutumista.

Aineelliset ja henkiset kyvyt eivät saa olla rajoittamassa tietotekniikan omaksumista. Ei saa syyllistää sellaisia, jotka eivät halua, osaa tai kykene käyttämään tietotekniikkaa.

2. Lainsäädäntöä tulee kehittää tekijänoikeuksia ja yksityisyydensuojaa kunnioittaen, mutta siten, ettei siitä aiheudu esteitä ja turhaa byrokratiaa tietotekniikan käyttöönotolle eri aloilla. Lisäksi lainsäädäntöä tarkentamalla ja kehittämällä verkkojen käyttö on tehtävä kaikille osapuolille turvalliseksi.

3. Tietotekniikan mahdollistama verkostoituminen yhteiskunnassa on otettava huomioon kaikessa koulutuksessa.

4. Tietotekniikka mahdollistaa opetuksen eriyttämisen ryhmissä, joten siitä hyötyvät erilaiset oppijat.

5. Tietotekniikkaa on uskallettava hyödyntää apuvälineenä vanhusten hoidossa. Esimerkiksi lähisukulainen voi olla vuorovaikutuksessa vanhuksen kanssa nettikameran avulla ja keskustella internetin välityksellä. Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää ihmisen elämänlaadun parantamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi osapuolten yhteisellä suostumuksella.

Vanhustenhoitoon osallistuvien tulisi yhdistää voimansa tietotekniikan avulla, jotta eri osapuolet tietäisivät mitä vanhuksen elämän kokonaisuuteen kuuluu. Päällekkäisyydet ja puutteet sosiaalipalveluissa, kirkon palveluissa ja terveydenhoidossa saataisi poistettua.

Tietotekniikan avulla helpotettaisi ylikuormitetun hoitohenkilökunnan työtä.

6. Henkisen hyvinvoinnin tavoitteleminen on otettava aineellisen rinnalle samanarvoisena päämääränä. Tietotekniikan kehittämisellä voidaan osaltaan edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista. Nettiin voidaan perustaa mm. tukiperheitä, turvakoteja sekä luoda kontakteja sijaisvanhempiin. Myös nykyisiä tukipalveluita voidaan tehostaa tietotekniikan avulla: palvelevat puhelimet voivat toimia myös verkossa.

7. Verkkotiedon hakemista ja nettilukutaitoa on kehitettävä. Verkossa esitettävälle tiedolle on kehitettävä oma laatujärjestelmänsä. Verkkotiedolle ja verkossa asioimiselle on laadittava toimintasäännöt, joilla parannetaan turvallisuutta, toisten huomioonottamista ja yleistä luotettavuutta.

8. Joka kunnassa/kirjastossa on oltava palkattu henkilö sitä varten, että hän neuvoo kuntalaisia
hyödyntämään tietoverkkoja heidän henkilökohtaisissa tietotarpeissaan. Samalla virkailija kerää palautetietoa tietoverkkojen edelleen kehittämiseksi.

9. Suomen pienyrittäjille on varmistettava ajan tasalla oleva tietotekninen osaaminen ja laitteistojen hallinta sekä yrityksen tietoteknisen kehityksen suunnittelu yrityskohtaisilla neuvontapalveluilla.

10. Kotitalousvähennys on ulotettava koskemaan kodin perustietotekniikan korjauksia.

11. Ilmastomuutosten hidastamiseksi on tietotekniikan käyttöönottoa edistettävä kaikilla niillä
osa-alueilla, joilla voidaan vähentää autoilua ja lentoliikennettä. Esimerkiksi etätyöskentelyä ja etä-
kokouksien pitämistä on edistettävä.

12. Kulttuuritarjonta on tuotava kaiken kansan ulottuville. Esimerkiksi taidenäyttelyt voivat avautua maksua vastaan kaikille halukkaille kotitietokoneelta. Samoin kulttuuritapahtumia voidaan välittää nettiyhteyksien kautta. Kirjastojen mahdollisuuksia välittää kulttuuria virtuaalisesti tulee edistää.

13. Tietotekniikan läpimeno ei tapahdu hetkessä, toimintatapojen etenemiselle on annettava aikaa. Kehitys ei saa olla liian tietotekniikkaorientoitunutta ja tietotekniikan haavoittuvaisuutta on seurattava. Tietotekniikan mahdolliset uhat tulee selvittää ja niihin tulee varautua.


Tietotekniikka on yksi väylä ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Se ei tule koskaan korvaamaan fyysistä läsnäoloa ja henkilökohtaista kanssakäymistä.

Teesit kirjasivat

Anna-Maria Isohanni, Kannus
Anne Karjalainen, Kerava
Marja Lindfors, Salo
Leena Riikilä, Nurmo

Miksi kotona olevat vanhemmat käyttävät päivähoito-oikeutta toiselle lapselle?

Monia kertoja itselleni tässä Annen esille ottamassa päivähoito-oikeutta koskevassa keskustelussa korviini on kalskahtanut sana: turha. Tämä sana yhdistetään siihen, miten jotkut vanhemmat hakevat lapsilleen päivähoitopaikkaa turhaan. Ovathan he itse kotona. Siellä ne lapset kuuluu silloin hoitaa.
Erityisesti tämä sana kohdennetaan niihin äiteihin, joilla toinen lapsi on kotona ja toinen tarhassa. Esimerkiksi taannoin televisiosta tulleessa keskusteluohjelmassa erään kunnan virkamies (ja nimenomaa mies), joka toimi sosiaalitoimen puolella, harmitteli sitä, että jotkut vanhemmat (siis käytännössä äidit) aivan turhaan vievät toisen lapsen päiväkotiin sillä aikaa kun ovat kotona vauvan kanssa.

Itse olen kahden pienen lapsen äiti ja kunnoitettavasti vietin kotona hoitamassa lapsia neljä vuotta. Kun olin kotona myös kummatkin lapseni olivat kotona- toinen ei siis ollut tarhassa. Jos minun kantaani kysytään oman kotiäitikokemukseni perusteella, voin sanoa, että ehdottomasti kannatan subjektiivista päivähoito-oikeutta kaikille !!!

Miksi sitten esimerkiksi ne äidit, jotka hoitavat vaikka vauvaansa kotona, haluavat viedä toisen lapsen tarhaan? Siihen on monia syitä, kullakin äidillä varmaan omansa. Mutta listaan tässä muutamia, jotka tulevat mieleeni äitituttavieni kanssa keskustellessa.

Uskon, että yksi suurimmista syistä liittyy äitin jaksamiseen. Pienen vauvan hoitaminen on rankkaa (yövalvomiset, korvatulehdukset ym.) ja esikoinen ja mahdolliset muut lapset vaativat oman huomionsa ja viihdyttämisensä. Nyky Suomessa kun esim. suvun tukeen ei voi enää luottaa, voi tarha olla se ainoa tuki, mitä perhe saa lasten hoitoon. Jaksamismielessä äitien terve "itsekkyys" (eli toisen lapsen laittamien tarhaan vaikka osapäiväisesti) toimii koko perheen hyväksi: kun äiti voi hyvin voi koko perhekin.

Muita syitä toisen lapsen tarhaan viemiseen voi olla esimerkiksi se, että tarhassa olleella lapsella on muodostunut oma kaveripiiri päivähoidossa. On aika kohtuutonta katkaista tämä lapsen rutiini ja tuoda lapsi kotipiiriin, jossa elämä pyörii hyvin paljon vain vauvan ympärillä.

Kolmantena syynä voisin todeta sen, että jossain vaiheessa lapsi täytyy kuitenkin totuttaa ryhmässä olemiseen koulua varten. Aina ei ole tarjolla kerhoja tai muita vastaavia (kuten Anne totesi, tätä puolta pitäisi tosiaankin kehittää!) , joten tarha on tässä suhteessa hyvä vaihtoehto.

Neljäntenä syynä voi olla esim. vanhemman sairaus, joka tekee vanhemmasta työkyvyttömän. Lapsen voi olla parempi olla tällöin päivät päiväkodissa.

On myös tietenkin tilanteita, jossa vanhempi on kotona työttömänä ja lapsi tarhassa. Kuulostaako moraalittomalta? Hyvä ystäväni kulki tällaisessa tilanteessa pää painautuneena häpeästä. Totuus vain oli se, että miten työtön voisi hakea työtä, jos lapsi roikkuu työhaastattelussa toisessa kainalossa, tai jos työpaikan saamisen jälkeen ensimmäinen ilmoitus esimiehelle olisi: "Voisitko odottaa sen neljä kuukautta (aika, jossa saa päivähoitopaikan kunnassa), niin sitten kyllä aloitan..."

Itse heitin tässä neljä syytä, miksi kotona oleva vanhempi voi tarvita päivähoitopaikkaa lapselleen. Todellisia syitä on varmaan lukemattomia muitakin. Tuossa mainitsemassani tv:n keskusteluohjelmassa harmitti erityisesti tuon miespuolisen kunnallispoliitikon (joka sattui olemaan oman asuinkuntani kunnallispoliitikko) puheessa se, että hän leimasi osan päivähoitopaikoista ns. turhiksi. Itse tässä kunnassa päivähoitohakemusta täyttäessäni en huomannut, että missään kohdassa olisi kysytty syytä, miksi päivähoitopaikkaa haetaan.

Kun päivähoitopaikan hakemiseen ei kysytty syytä, niin millä perusteella tuo poliitikko pystyi toteamaan, että osa paikoista oli haettu ilman pätevää syytä???

Päivähoito-oikeudesta ei tule luopua!

Olen järkyttynyt. Puolet Keski-Uusimaa lehden kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista ovat valmiita harkitsemaan päivähoito-oikeuden supistamista. Tiedän, että velvoite on kunnille haastava, mutta ne selviävät siitä monipuolisella päivähoitotarjonnalla, avointa päivähoitoa kehittämällä ja tarjoamalla pienten lasten hoitoon kotihoidon kuntalisää.

Tilanteet, joissa molemmat vanhemmat ovat kotona ja lapsi päivähoidossa, ovat harvinaisia. Mikäli päivähoito-oikeus evätään kotona olevien vanhempien lapsilta, ei se tuo kunnille säästöjä, koska kyse on vain pienestä ryhmästä. Lisäksi näkisin, että ei tule palata aikaan, jolloin kukin perhe joutuu anomaan oikeutta ja kirjoittelemaan perusteluja tarpeesta. Nyt päivähoito-oikeus kuuluu kaikille lapsille eikä perusteluja ja lisäbyrokratiaa tarvita.

Tulen omalta osaltani aina taistelemaan päivähoito-oikeudesta!

Resurssipula

Oikeudenkäyntien viipyminen on puhuttanut mediassa paljon. Myös paikallisessa lehdessämme otettiin kantaa aiheeseen viikko sitten sunnuntaina. Lehdessä esitettiin käsitys, että oikeusprosessi oli kestänyt pitkään siksi, että asiaa ei haluttu ratkaista. Tämä on erittäin yleinen kuvitelma. Ikäänkuin eri oikeusasteisiin tulevat tapaukset käytäisiin etukäteen läpi ja valittaisiin niistä erilleen helpot tai vaikeat tai jonkin muun jaon mukaisesti. Myös asiakkaat näyttävät monesti ihmettelevän, että miksi heidän yksinkertaisen asiansa käsittely vie niin kohtuuttomasti aikaa.

Itse olen ollut eräässä tuomioistuimessa työharjoittelussa ja voin vakuuttaa, että mitään tällaista en huomannut. Tuomioistuimeen saattaa tulla vuodessa useita tuhansia asioita, pahimmillaan yli kymmenentuhatta. Ne käsitellään numerojärjestyksessä eli saapumisjärjestyksessä. Hylly on täynnä valituksia ja niiden selailuun ja valitsemiseen saisi hyvin käytettyä viikkokausia. Asioita ei erikseen lajitella (muutoin kuin asiaryhmittäin), vaan ne annetaan esittelijöille numerojärjestyksessä. Vaikka yhden asian ratkaisemiseen ei menisi kuin päivä, se täytyy silti käsitellä omalla vuorollaan. Yksinkertainen logiikka. Samalla tavoin kuin maitopurkin ostaja joutuu jonottamaan tasapuolisesti kaupan kassajonossa saman verran täyden ostoskärryllisen ostajan kanssa.

Oikeuslaitos on meillä tällä hetkellä ylityöllistetty. Resurssit eivät enää riitä nykyisenkaltaisen valitusmäärän purkamiseen. Emme kuitenkaan ole aseettomia tämänkään ongelman edessä. Tähänkin voidaan vaikuttaa mm. omalla äänestyskäyttäytymisellä ja sillä, että asia nostetaan esiin oikein perustein ja taustatiedoin.

Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto ja tiehankkeet

Keski-Uusimaa lehden ehdokastentti, osat 1-3

1. Mainitkaa 1-3 keinoa, joilla asumisen kustannuksia pääkaupunkiseudullaalennetaan.

Pääkaupunkiseudulla tulee valtion maat saada kaupunkien käyttöön kohtuuhinnalla. Asuntotuotannon tulee olla monipuolista. Pidän tärkeänä maankäytön järkevää suunnittelua huomioiden liikenneyhteydet ja kaupunkien olemassa oleva palveluverkko.

2. Mainitkaa kolme tärkeimpänä pitämäänne tiehanketta (suunnitelmissa tai niiden ulkopuolella olevia), joita pitäisi tulevalla vaalikaudellaedistää.

Pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä on parannettava erityisesti Kehä I Espoon kohdalla. Tämä helpottaisi työmatkaliikennettä. Kannatan myös metron rakentamista Espooseen.
Keski-Uudenmaan poikittaisliikennettä on parannettava välillä Kerava, Tuusula ja Klaukkala. Lisäksi Keravan eteläinen moottoritien liittymä on rakennettava. Nämä tukisivat myös logistiikkakeskusta ja parantaisivat Kuuma-alueen sisäistä liikennöintiä.
Pidän tärkeänä myös E18 tiehanketta eli Naantalin satamasta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Pietarin seudun alue tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi toiminta-alueeksi Suomelle.

3. Mainitkaa 1-3 keinoa, joilla tonttitarjontaa lisätään pääkaupunkiseudulla.

Keski-Uudellamaalla Ristikydön alue tulee kaavoittaa ja asuttaa tukeutuen Keravan ja Järvenpään jo olemassa oleviin palveluihin.
On myös tiivistettävä vanhoja omakotitaloalueita.
Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä pääkaupunkiseudulta löytyy varmasti sopivia alueita myös omakotitalorakentamiseen.

Sairasvuoteelta terveisiä

Olin tiistaina leikkauksessa. Pääsin potilaana tutustumaan suomalaiseen, välillä niin parjattuunkin terveydenhuoltoon. Kaikki meni hyvin, leikkaus, herääminen, henkilökunta oli ystävällistä. Nyt toivun kotonani särkylääkkeiden voimin.
Vaivani ei ollut suuri, mutta jos sitä ei olisi hoidettu, olisi se voinut olla kohtalokas. Näinä hetkinä tulee kiiteltyä siitä, että asustaa Suomessa, jossa meillä on tarjolla perusterveydenhuolto kohtuukustannuksin. Kaikkialla ei ole selvää, että leikkaukseen olisi päässyt kohtuuajassa tai edes koskaan. Näinä hetkinä tulee myös kiiteltyä siitä, että maksaa veroja joilla pidetään pystyssä hyvinvointivaltiota.

Vaalityötä uusin keinoin yli vaalipiirien

Olen aina tehnyt yhteistyötä. Nyt omassa kampanjassani halusin jatkaa yhteistyölinjaa ja kokeilla tietotekniikan hyödyntämistä. Olen mukana neljän demariehdokkaan verkostossa, jossa työstämme yhdessä materiaalia, keskustelemme ajankohtaisista asioista, väittelemme, tuemme toisiamme ja kokeilemme erilaisia toimintatapoja vaalityössä. Voin todeta, että lokakuun jälkeen on ollut mielenkiintoista.
Tapasimme toisemme Demarinaisten mediakoulutustilaisuudessa viime lokakuussa. Halusimme yhdistää voimia ja hakea edullisia tapoja toimia. Saimme yhdessä käyttöömme vaalien ajaksi cAme-kokousjärjestelmän (tuttavallisesti Anelma), jonka avulla olemme pitäneet kokous- ja ideaistuntoja. Samaa järjestelmää on voinut hyödyntää myös omassa vaaliorganisaatiossa. Sähköposti on liian kankea väline vaalityössä. Lisäksi kaikki työ tulee voida dokumentoida.
Koska ryhmään kuuluu ehdokkaita eri vaalipiireistä, on ollut hyödyllistä kuulla, kuinka erilaista kampanjaa käydään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi maaseudun haasteet ovat tulleet lähemmiksi minua, joka asun kaupungissa. Ryhmään kuuluvat minun lisäkseni Anna-Maria Isohanni Kannuksesta, Leena Riikilä Nurmosta ja Marja Lindfors Salosta.
Lisäksi teen yhteistyötä oman vaalipiirini demariehdokkaiden kanssa mm. järjestämällä äideille netti-iltoja.
Vaalikampanjan vetäminen yhdessä vaalipäällikön kanssa on mitä suurimmassa määrin projektijohtamista. Vaikka työkseni vedän projekteja, on tämä projekti ollut kaikista haastavin.

Reilu työelämä

Reilun työelämän teeseistä tunnistin aika hyvin meidän (kaksihenkisen) perheen työtilanteen. Valmistumisen jälkeen vuodesta 2002 olemme molemmat tehneet pätkätöitä ja eripituisia määräaikaisuuksia. Tämä aiheuttaa taloudellisen turvattomuuden tunteen lisäksi monenlaisia ongelmia, joita ei välttämättä osaisi tulla ajatelleeksi etukäteen. Pätkätyöläinen ei joissakin työpaikoissa pääse esimerkiksi osallistumaan kehityskeskusteluihin eli ei saa antaa palautetta eikä saada virallista palautetta työstään; palkkakeskusteluista puhumattakaan. Ikävänä yllätyksenä tuli myös se, että työterveysasemalle ei päässyt sairastuttua, kun työsuhde ei ollut kestänyt neljää kuukautta. Sairaslomasta vaaditaan kuitenkin lääkärintodistus, pahimmassa tapauksessa työterveyshoitajan todistus. Neljän kuukauden työssäoloaikana ei näin ollen saisi siis sairastua. Kiinnostavan lisäjännityksen elämään toivat myös kuukauden pituiset määräaikaisuudet, jolloin tieto seuraavan kuukauden työstä tuli yleensä kuukauden viimeisinä päivinä.

Onneksi tämä asia on nostettu esiin ja toivottavasti se jaksaa herättää rakentavaa keskustelua, jolla päästäisiin tuloksiin. Uskon ja toivon, että tähän(kin) asiaan voi vaikuttaa äänestämällä…

Etätyö

Olin aamulla jakamassa puolueen Työelämä-päivään liittyviä esitteitä Keravan asemalla. Kun palasin takaisin kotiin klo 8, olikin jo aika aloittaa kirjoitustyöt. Minulla on mahdollista tehdä muutama päivä kuukaudessa etätöitä. Silloin on mahdollista keskittyä kirjoitustöihin tai opiskella uutta (mitä IT-alalla tehdään taukoamatta). Avokonttorissa työskentely vaatii hyvää keskittymiskykyä. Etätyö tuo minulle vähintään kaksi tuntia lisää aikaa joko töiden tekoon tai perheelle. Lapset ovat riemuissaan, kun äiti on etätöissä. Se tarkoittaa, että koulun jälkeen joku on kotona odottamassa. Tavoitteenani on, että pystyisin tekemään yhden päivän viikossa etätöitä. Voi olla, että se jää vain uuden vuoden lupaukseksi, sillä palaverien määrä kasvaa aina kevättä kohden.

Vaikuttaja löytää ihmisten pariin netin kautta.

Anne kirjoitti edellisessä kirjoituksessaan Web 2.0:sta, jolla siis viitataan siihen, että verkon sisältöä eivät tuota ainoastaan "valitut tahot" vaan kuka tahansa voi tuoda äänensä esille. Koskaan ennen ei ole yhteiskunnallisilla vaikuttajilla ollut parempaa mahdollisuutta kuunnella "kansan ääntä" paremmin kuin nykyään. Syvällisiä keskusteluja elämän ongelmista käydään esimerkiksi keskustelupalstoilla. Vertaistuki ja apu löytyy nykyään paremmin googlaamalla kuin puhelimeen tarttumalla. Tämä tietenkin koskee meitä tietokonetaitoisia; tänä päivänä esimerkiksi vanhukset eivät nettiä pahemmin käytä- tulevaisuudessa asia on sitten aivan toisin.

Ja miten tämä sitten liittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Itse näen, että vaikuttajien on osattava surffata netissä kuin kala vedessä. Ennen kun yhteiskunnan ongelmat pulpahtavat suurina ryöpähdyksinä kaikkien vaikuttajien silmien eteen, ne voivat kukkia aiemmin jo netissä erilaisissa keskusteluissa. Lapsiperheen käytännön ongelmia löytyy vaikka vauva- lehden keskustelupalstaa seuraamalla- ei sanomalehtien pääotsikoista.

Web 2.0 sosiaalisen median maailma

Ensimmäistä kertaa historiassa päiväkirjan, kuvien tai yhteiskunnallisten mielipiteiden julkaisemiseen ei ole muita vaatimuksia kuin kyky käyttää tietokonetta ja pääsy verkkoon. Aikaisemmin äänen, kuvan ja liikkuvan kuvan levittämiseen on tarvittu kalliit laitteet ja ohjelmat sekä alan koulutusta. Niinpä tuotanto on ollut suurten toimijoiden tai tekniikkaa hallitsevien nörttien käsissä.

Sosiaalisen eli yhteisöllisen median nousu, eli ns. web 2.0 oli viime vuoden huomattavimpia kulttuurisia ilmiöitä. Web 2.0:lla ei tarkoiteta ohjelmistopäivitystä vaan sillä tarkoitetaan internetin murrosvaihetta, jossa staattinen internet on muuttunut vuorovaikutteiseksi, yhteisölliseksi ja proaktiiviseksi mediaksi. Sosiaalisessa mediassa käyttäjä tuottaa itse sisällön tai on itse sisältö. Sisältö jaetaan verkon avulla muille käyttäjille, jotka voivat muokata sisältöä edelleen. Valta internetissä on siirtymässä käyttäjille, mikä luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia markkinoinnin ja liiketoiminnan lisäksi oppimiseen, tutkimukseen, politiikkaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ilmiötä on myös tarkasteltava kriittisesti, mitä uhkia tämä mahdollisuus tuo mukanaan.

Sosiaalisen median nousun taustalla on internetin lisääntynyt kotikäyttö. Neljä viidestä suomalaisesta käyttää internetiä ja joka toisella on laajakaistayhteys. Mikäli haluat tutustua Web 2.0 -maailmaan lähemmin, kannattaa käydä tutustumassa esimerkiksi Wikipediaan tietosanateokseen, YouTube videogalleriaan, Irc-kuvagalleriaan tai verkkopeleihin. Kun etsit tietoa, käytät ehkä jo hakukonetta esimerkiksi Googlea, joka on web 2.0 edelläkävijöitä. Olet ehkä lukenut vaaliblogeja, tilannut RSS-uutissyötteen, julkaissut kuvasi Flickr-palvelussa tai liittänyt kännykkääsi Widget-ohjelman. Apua voi kysyä lapsilta ja nuorilta, jotka ovat jo web 2.0 maailmassa. Ongelmana on se, että he ovat siellä yksin. Kuka lukee heidän ajatuksia blogeista, katselee heidän lähettämiä videoita tai opettaa heille sosiaalisia verkkotaitoja ja kriittistä medialukutaitoa? Kuka kertoo heille mikä on oikein ja mikä on väärin? Kuulevatko päättäjät heitä?
Tukiryhmäni järjestää kolme keskustelutilaisuutta äideille, joissa käsitellään lasten ja nuorten elämää netissä. Tilaisuudet pidetään Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Keravalla.

Uutena vuotena kurkistetaan tulevaisuuteen

Uuden vuoden aaton perinteisiin kuuluvat raketit, uudenvuoden lupaukset ja tulevan vuoden ennustukset. Tinan valaminen on ikivanha tapa kurkistaa tulevaan vuoteen. Tämä perinne on lähtöisin Keski-Euroopasta ja Suomessa tinan valaminen aloitettiin jo 1700-luvulla.
Valetun tinan varjon voi lampun tai kynttilän avulla heijastaa seinään ja päästää mielikuvituksen valloilleen. Varjon tulkintoja voi olla yhtä monta kuin on tulkitsijaakin. Yksi yhteinen tulkinta kuitenkin on: tinan muhkurainen pinta ennustaa rahantuloa ja sirpaleiksi levinnyt tina tietää epäonnea. Mutta mitä voisivatkaan ennustaa kuviot: avain, vauva, ankkuri, hevonen tai sydän?
Keravan kaupunki järjestää kaksi ilotulitusta uutena vuotena: lapsille tarkoitettu ilotulitus ennen nukkumaanmenoaikaa jo klo 20:00 ja varsinainen ilotulitus perinteiseen tapaan puoliltaöin klo 24:00.
Myös meille hankittiin tänä vuonna muutamia vuodeksi ajankohtaan sopivasti Lordi-raketteja. Mikäli raketteja perheeseen hankitaan, pidän tärkeänä sitä, että vanhemmat ampuvat ne yhdessä lasten kanssa. Rakettien ampuminen on paitsi yhdessäoloa, tärkeää myös siksi, että lapset oppisivat niiden turvallisen käytön. Eräs sairaanhoitaja ystaväni sanoi, että suojalaseista ei ole hyötyä, jos niitä ei käytä. Ota suojalasit mukaan!
Turvallista ja onnellista uutta vuotta!

Kuntien välinen yhteistyö

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on puhuttanut myös Keskiuudellamaalla jo pidempään. Itselleni on tullut useampia puheluita aiheeseen liittyen viime aikoina. Asia nousee alueella luultavasti myös yhdeksi eduskuntavaaliteemaksi. Asian poliittisesta käsittelystä tekee hankalan mm. se, että uudistukseen suhtaudutaan monesti suurella tunteella ja tutkimustietoa ei vielä ole saatavilla näistä uudemmista liitoksista.

Kuntaliitoksia tehdään pääosin kuntien toiminnan ja palvelujen tehostamiseksi. Jotta kuntaliitoksista saataisiin paras hyöty, on niillä oltava tämän lisäksi myös selkeät strategisen puolen tavoitteet. Kuntaliitostilanteessa kuntien on tehtävä kuntien välinen yhdistymissopimus, jossa määritellään yhdistymisen tavoitteet. Tavoitteet koskevat mm. palveluja, henkilöstöä, yhdyskuntarakennetta, elinkeinoelämän kehittämistä ja kuntademokratian kehittämistä. Tällä tarkoitetaan siis sitä, että yhdistyvät kunnat joutuvat selvittämään tarkasti yhdistymisen hyötyjä ja haittoja sekä pohtimaan yhdistymistä laajemmastakin näkökulmasta kuin vain kuntarajojen siirtämisestä. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhdistyvillä kunnilla on yhteisiä tavoitteita ja mahdollisimman yhtenäinen näkemys kuntalaisten parhaasta. Tämä näkökulma unohtuu monesti paras hankkeen ympärillä käydyistä keskusteluista.

Käsitykseni mukaan yhdistyneellä, entistä suuremmalla kunnalla on usein pientä kuntaa paremmat edellytykset kuntademokratian toteuttamiseen, taloudellisten riskien kohtaamiseen ja investointeihin sekä palvelujen tuottamiseen. Yhdistymisellä vastataan tulevaisuuden haasteisiin pidemmällä aikavälillä. Nyt olisi kaikkien päättäjien pystyttävä kaukonäköiseen toimintaan ja aitoon tavoitteelliseen yhteistyöhön…

Iloista joulua!

Jouluaattoon on enää muutama päivä. Lapsena joulupukin odotus olisi ollut tässä vaiheessa jo lähes kestämätöntä. Aikuisena jouluun liittyy aivan toisenlaista odotusta ja iloa. Saa nukkua aamulla pitkään, rentoutua, syödä hyvin ja viettää aikaa perheen kanssa. Nyt onkin levättävä kunnolla, sillä joulun jälkeen aloitamme vaalityön todenteolla. Silloin siirrytään sisäisistä palavereista ja suunnitelmista ihmisten pariin; vaalitilaisuuksiin, teltoille ja toreille.

Hyvää ja rentouttavaa joulua!

Tule joulu eettinen!

En tiedä onko se kurja sää, joka on aiheuttanut minussa tänä jouluna sen, että olen herännyt ajattelemaan kurjuutta laajemmalla skaalalla. Ja tässä en nyt puhu siitä kurjuudesta, mitä Suomessa kohtaamme- sitäkin on, mutta onneksi meillä täällä Suomessa pelaa sentään sosiaaliturva. Todellista kurjuutta on se, kun kukaan ei välitä tai kun välittäjiä ei ole. Puhutaan todellisesta köyhyydestä, sairauksista joihin ei ole hoitoa ja jotka jättävät jälkeensä tuhansia orpoja. Elämä ilman vanhempia, ilman rahaa, kotia, koulutusta tai ruokaa on toivotonta. Puhun tässä kehitysmaista. Tämä toivottomuus on sellaista, mitä me suomalaiset harvoin kohtaamme- joskus ehkä telkkarin uutisista ja silloinkin meillä on mahdollisuus kääntää kaukosäätimestä kanavaa- vaikka kauniille ja rohkeille. Mutta ihmiset kehitysmaissa eivät voi vaihtaa elämänsä kanavaa. Olen elettävä sillä vähällä mitä on sellaista elämää, mitä omilla vähillä resursseilla kykenee. Onneksi kuitenkin on olemassa avustusjärjestöjä, jotka ruohonjuuritasolla yrittävät auttaa näiden ihmisten elämää.

Tänä jouluna me pistimme työpaikallamme keräyksen käyntiin. Saimme hankittua kehitysapuun vuohen, 6 kanaa ja kahdet liinavatteet orpokotiin (yhteensä 70 euroa) (linkki tässä). Avustusjärjestäjö ja kanavia auttamiseen on monia. Allekirjoittanut suosittelee näin joulun korvilla muistamaan myös niitä, joille joulu ei muuten olisi juhlaa.

Vaalipäällikön ajatuksia

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään jälleen huomenna. Viime päivinä esillä ovat olleet ns. linnanjuhlien kuokkavieraat. Kyseessä on hiukan kaksijakoinen ilmiö. Toisaalta on ymmärrettävää, että linnanjuhlien kaltaiset tilaisuudet voivat herättää negatiivisiakin tunteita. Tietysti olisi hienoa, jos kaikki voitaisiin kutsua linnaan juhlimaan Suomen itsenäisyyttä. Toisaalta taas kannatan itse demokraattista ja pidemmän linjan etenemistapaa. Eduskuntavaalien lähestyessä voimme taas huomata sen, kuinka demokratia toimii. Periaatteessa suurimalla osalla meistä on mahdollisuus lähteä politiikkaan mukaan ja päästä jopa eduskuntaan saakka. Meillä on ehdokkaina miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja sekä eri ammattien edustajia. On opettajia, myyjiä, sairaanhoitajia, lakimiehiä, tohtoreita jne. Jokaisella on takanaan jonkinlainen poliittinen, ammatillinen ja/tai yhteiskunnallinen ura. Me muut puolestaan pääsemme vaikuttamaan eduskunnan kokoonpanoon äänestämällä. Jokaisella meillä on mahdollisuus ainakin vähän vaikuttaa siihen, minkälaisessa yhteiskunnassa elämme. Haluankin toivottaa kaikille sopuisaa ja hyvää itsenäisyyspäivää demokraattisessa Suomessa, jonka me sekä meidän isämme ja ukkimme ovat meille mahdollistaneet. Itse aion huomenna jälleen miettiä näitä kysymyksiä aluksi "Tuntemattoman sotilaan" ja illalla linnanjuhlien tv. lähetyksen parissa, kuten varmaan moni muukin Suomalainen.

Kansainvälisyys tuo rikkautta!

Edellisessä kirjoituksessaan Anne nosti esiin kysymyksen, että onko 20 vuoden päästä tarvetta it-kouluttajille. Tulevaisuuteen on vaikea nähdä, sen olen tulevaisuuden tutkijana huomannut. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta voimme tehdä arvioita siitä esimerkiksi seuraamalla muutoksia muissa Euroopan maissa ja pohtimalla sitä, miten tämän päivän asiat voisivat tulevaisuudessa kehittyä.
Yksi asia, mihin itse uskon voimakkaasti on kansainvälisyyden lisääntyminen. Kun muistelen omaa lapsuuttani Keravalla 70-80 luvuilla, ei kansainvälistymisestä ollut tuossa pikkukaupungissa merkkejä. Tuskin kaupungissa oli tuolloin montaakaan ulkomaalaista ihmistä. Tänään on asia aivan toinen.
Lapsuudessani tuskin tunsin yhtään ulkomaalaista ihmistä. Nyt omilla lapsillani on jo ulkomaalaisia tuttuja pilvin pimein (niin kuin minullakin nykyään). Eri kulttuureihin tutustuminen poistaa ennakkoluulojamme. Pohjimmiltaan: me olemme samanlaisia ihmisiä kaikki.

Num3rot

Minulta kysyttiin, "Löytyykö it-kouluttajalle töitä tulevaisuudessa esimerkiksi 20-vuoden päästä?" Vaikea sanoa. Vielä 20-vuotta sitten minun ammattiani ei ollut edes olemassa.
Nykyään nuoret haluavat opiskella soveltavia aineita, joista valmistaudutaan suoraan ammattiin. Eikö kannattaisi opiskella esimerkiksi äidinkieltä, matematiikkaa, kieliä tai historiaa, jotka antavat yleisiä valmiuksia ammatista riippumatta? Itse opiskelin matematiikkaa ja se on ollut hyvä pohja tietotekniikalle. Matikka ei taida nykyään olla suosittua. Tosin ei se ollut silloinkaan. Ilokseni huomasin, että tänään alkaa uusi sarja televisiossa, jossa rikoksia ratkotaan matikan avulla - toivottavasti ilman pyssyjä. Maailma muuttuu.

Olen sanonut monelle, että mikäli en jaksa juosta alati kehittyvän tietotekniikan perässä, voin hakeutua kouluun matikan opeksi derivoimaan. Derivointi ei ole muuttunut.

Luottamus on kaiken perusta

Kun vien aamulla lapseni päiväkotiin, voin hyvillä mielin lähteä töihin, sillä luotan, että häntä hoidetaan hyvin. Kun lähetän lapseni aamulla kouluun, voin hyvillä mielin lähteä töihin, sillä luotan, että hän saa hyvää opetusta. Vilkutan miehelleni aamulla iloisesti, sillä luotan, että hänellä on töitä myös huomenna. Luottamus liitetään usein parisuhteeseen. Sen merkitys unohdetaan usein palveluissa ja työelämässä. Minä haluan luottaa. Mitä tapahtuu, kun luottamus häviää? Sitä tapahtuu liian paljon nyky-Suomessa.

Vanhemmuus parasta johtamisoppia

Opiskelutoverini korkeasti koulutettu isä totesi taannoin, että paras johtajakoulutus saadaan RUKissa. Tuohon aikaan tuo lausahdus oli suora kommentti: naisista ei ole johtajiksi, sillä naisilla ei ollut asiaa armeijan harmaisiin. No, itse en tiedä, minkälainen tuo "johtajakoulu" tuolla RUKissa on, mutta olen käynyt (ja käyn parhaillaan läpi) erästä toista tehokasta johtajakoulua: vanhemmuutta. Voin suoraan todeta, että vanhemmuus on opettanut minulle sellaisia ominaisuuksia, joita johtamistaidon kirjoissa vain voidaan ylistää: stressisientokyky, paineenkesto, tehokkuuden maksimointi, vastahankaisen persoonan motivointi, multitasking, käänteisen psykologian loistavat taidot jne. Näitä vanhemmuuden, öh, siis johtajuuden taitoja tarvitsemme kaikkialla yhteiskunnassa: työssämme, sosiaalisissa kontakteissa, päätöksen teossa- siis eduskunnassakin.
Siksi minä olen päättänyt äänestää äitiä.

Jonkun pitäisi tehdä jotain...

Ole joku ja äänestä seurakuntavaaleissa. Näin luki tänään vaalipaikan edustalla, kun kävin äänestämässä seurakuntavaalien ensimmäisenä äänestyspäivänä. Vaikka kirkon ensisijainen tehtävä on hengellinen, toivoisin, että seurakunnat yhä enemmän tukisivat ihmisiä arjessa. Liian moni lapsi ja vanhus ovat yksin. Haluan olla päättämässä, ketä valitaan seurakuntiin päättämään rahoista ja toiminnan sisällöstä. Luterilaisten seurakuntien yhteenlasketun tilinpäätöksen loppusumma oli viime vuonna huikeat 2,7 miljardia euroa. Lisäksi seurakuntien haasteena on lehdistössä paljon esillä ollut kirkosta eroaminen.

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu

Kommentaattori Elina viestittelee:
Anne kertoi blogissa Bil Gatesin puheesta,missä Gates oli ottanut esille hyväntekeväisyysasiat. Gateshan omistaa oman säätiön ja tukee tätä kautta eri kohteita esim. kirjastoja. Yhdysvalloissa yritykset ovat ottaneet yhteiskunnalliset asiat aivan eri tavoin huomioon kuin täällä kotimaassamme. MCDonalds on perustanut sairaiden lasten perheille talon, jossa perheet voivat asua lapsen sairaalassa olo ajan. Tämä Mäkkärin hyväntekeväisyys halu tullee ennemminkin rapakon takaa yrityksen strategiaan kirjattuna. Mutta missä on meidän kotimaisten yritysten hyväntekeväisyysinto?

Hyvinvointipalveluja leikataan, vastuu kaadetaan pahimmillaan vapaaehtoisjärjestöille. Voisiko yrityksillä olla kannuksia hyvinvointipalvelujen sponsoroimisessa tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden tekniikat, lapset ja hyvantekevaisyys

Osallistun Münchenissä Microsoftin Convergence2006EMEA tapahtumaan, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopassa. Kolmen päivän aikana kuuntelemme luentoja Microsoftin Dynamics tuotteista (taloushallinto, toiminnanohjaus, asiakkuudenhallinta), niiden uusista versioista sekä niiden hyödyntämisestä Office 2007 ja Vista ympäristössä.
Tilaisuuden pääpuhujana oli maanantaina itse Bill Gates. Hän puhui innostuneena tulevaisuuden tekniikoista, lapsista ja hyväntekevaisyydestä.
Tänään lähdemme takaisin koti-Suomeen.

Vaalipäällikön ajatuksia

 

Anne on nyt Saksassa työmatkalla. Itse olen talvisessa Suomessa lumisateen keskellä. Olen luvannut kirjoittaa tätä blogia Annen ollessa estyneenä. Ensimmäinen kosketukseni blogeihin tapahtui joskus vahingossa googlatessani jotakin hakusanaa pari vuotta sitten. Ihmettelin vähän, miksi joku haluaa jakaa ajatuksiansa kaikille, nyt ymmärrän. Ensimmäisen kerran kommentoin Annen blogia viime viikolla ja nyt siis kirjoitan ensimmäistä kertaa itse blogiin.  

 

Olen luvannut kirjoittaa blogia vaalipäällikön näkökulmasta. Mielessäni olen yritänyt miettiä, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Kyllä se varmaan tässä matkan varrella selkiytyy. Luonnollisesti vaalipäällikkö katsoo vaalikampanjaa ja vaalityötä eri näkökulmasta kuin ehdokas itse. Päätösten tekeminen voi olla helpompaa ja suhtautuminen asioihin vähemmän kriittistä, kun ei ole kyse henkilökohtaisesta kampanjasta ja omasta itsestään. Kuitenkin halu päästä tavoitteeseen on varmasti vähintään yhtä suuri kuin ehdokkaalla itsellään! Nyt etenemme vasta vaalikampanjan alkumetrejä. Teemme mainoksia, rintanappeja, heijastimia. Suunnittelemme teemoja ja tapahtumia. Keräämme tukiryhmää ja kannattajia. Pian siirrymme tästä sisäisestä vaiheesta ulos tapaamaan ihmisiä. Meillä on varmasti kiinnostava talvi edessä. Toivottavasti mahdollisimman moni lähtee mukaamme.

Viikon kouluttaja

Ansiot: On suunnistanut partiolauman kanssa Norjassa, toiminut joukkueen kapteenina Islannissa ja johtanut järjestöä Keravalla.

Kuinka lauma hyötyy tästä: Kun on kuulunut monenlaiseen laumaan, osaa visioida, ohjata toimintaa ja laskea tuloksia.

Ratkaisu löytyy osoitteesta www.tieturi.fi

Vaalikoneista blogiaikaan

Edellisissä vaaleissa vaalikoneilla oli tärkeä rooli. Nykyään poliitikkojen keskuudessa on trendikästä pitää blogia. Ovatko vaalikeskustelut siirtymässä uudelle aikakaudelle uuteen mediaan näiden vaalien aikana vai tapahtuuko muutos vasta seuraavissa vaaleissa? Blogin avulla on ehdokkaan helpompi tuoda näkemyksiänsä esille kuin vaalikoneiden monivalintakysymyksissä. Myös äänestäjällä on entistä parempi mahdollisuus osallistua vuoropuheluun ehdokkaan kanssa.

Kun minut valittiin Keravan kaupunginvaltuustoon vuonna 1992, kirjoitin ruutuvihkoon päiväkirjaa valtuustokokemuksista. Paljon on tapahtunut sen jälkeen. Nyt olen 36 -vuotias äiti, eduskuntavaaliehdokas ja lisäksi myös blogin pitäjä.